Lippu 1/2009
Pitäisikö presidentin valtaoikeuksia kaventaa?
KYLLÄ
Suomalaiset presidentti-instituutiota puolustavat poliitikot perustelevat kantaansa instituution nauttimalla kansansuosiolla, lähinnä äänestysaktiivisuudella. Kansalaiset taasen puolustavat presidentin asemaa sillä, että tämä suoraan äänestäjien luottamusta nauttiva henkilö suojelee kansaa kelvottomien poliitikkojen mielivallalta.
Ensin mainittu perustelee valtaoikeuksia sillä, että on turhaa äänestää pelkästä kiiltokuvasta. Tämä sinänsä perusteltu kanta jää pohdinnassaan puolitiehen. Lienee myös turhaa säilyttää raskasta instituutiota pelkästään äänestysaktiivisuuden vuoksi.
Voidaan kysyä, onko syytä jatkaa pään hakkaamista mäntyyn, vaikka hakkaamiselle olisi suuri kannatus. Suurin osa kansalaiskeskustelusta presidentinvaalin yhteydessä perustuu eduskuntavaalien teemoihin. Presidentti ei vaikuta eläkkeiden tai terveyskeskuspalveluiden tasoon millään tavalla.
Mielikuva ”äänestäjien edustajasta politiikan kentällä” on kovin hatara. Ensinnäkin presidentti itse on harvoin poliittisesti ”ryvettymätön”. Toiseksi hänen valtansa päivänpolitiikkaan rajoittuu mielipidevaikuttamiseen ja korkeintaan lainsäädännön viivyttämiseen. Kokonaan eri asia on, jos valtaoikeuksien osalta halutaan palata ajassa taaksepäin ja antaa presidentille esimerkiksi veto-oikeus.
Perustuslain uudistamisessa ei tule tyytyä vain presidentin valtaoikeuksien vähentämiseen. Oikea tavoite on poistaa koko monarkiaan haikaileva instituutio. Tällöin tavoittaisimme todellisen edustuksellisuuteen perustuvan parlamentarismin, jossa vastuut ja velvollisuudet on helppo osoittaa. Korkeimpana poliittisena henkilönä ja kansakunnan kiiltokuvana toimikoon eduskunnan puhemies, jonka kansan valitsemat edustajat keskuudestaan valitsevat.
Pasi Ahola
EI
Kun minulta kysytään, pitäisikö presidentin valtaoikeuksia kaventaa, ensireaktioni on "mitä valtaoikeuksia?" Vuoden 2000 uuteen perustuslakiin kavennettiin presidentin valtaoikeuksia niin paljon, että pohdin kovasti mistä niitä vielä voisi kaventaa tekemättä presidentistä pelkkää keulakuvaa ilman oikeuksia. Haluammeko maksaa presidentille pelkästä julkisuudessa hymyilemisestä vai päätösten teosta?
Pääministerillä on nykyään niin paljon päätösvaltaa, että hän nousee presidentin rinnalle tässä asiassa. Suomen ei pitäisi ajaa itseään tällaiseen pääministerivetoiseen politiikkaan mitä muut EU-maat harrastavat. Jos Suomi tällaiseen ryhtyy, menettää suora kansanvaali presidentin valinnassa merkityksensä. Suomalaisten usko äänestämiseen on muutenkin niin heikoilla kantimilla, että tämä voisi heikentää sitä entisestään.
Käytännössä presidentti ei voi tälläkään hetkellä tehdä moniakaan asioita itsenäisesti ilman valtioneuvostoa. Miksi presidentti pitäisi blokata kokonaan ulos päätöksenteosta?
Se, että presidentti hoitaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa, antaa ulkopolitiikkaan eri näkemyksiä ja päätöksiä pohditaan monilta eri suunnilta. On myös hyvä, että presidentti voi ottaa ohjat käsiinsä hätätilanteessa, päättäessään sodasta ja rauhasta. Kansa tarvitsee tällaisen vahvan hahmon tekemään päätöksiä mahdollisissa hätätilanteissa.
On tärkeää, että armahdusvalta on vain presidentillä. Kun olemme äänestäneet presidenttiä, luotamme samalla hänen arvostelukykyynsä näinkin tärkeässä asiassa. Presidentti on myös puolustusvoimien ylipäällikkö, mikä on hyvä asia. Kuka muu olisi parempi olemaan siinä tehtävässä, kuin henkilö, joka päättää sodasta ja rauhasta?
Taina Viikari
2 kommenttia:
Tavallaan voisin olla samaa mieltä kummankin kirjoittajan kanssa, kuten oli myös puheenjohtamani puolueosasto vastatessaan puolueen jäsenkyselyyn. Ensinnäkin, minusta olisi parempi säilyttää presidentin nykyiset valtaoikeudet. Ja miksi? Pääasiassa siksi, että mielestäni Halonen oli oikeassa taannoisessa kuukausiliitteen haastattelussa: mikään ei muuten estäisi pääministeriä ryhtymästä uudeksi Kekkoseksi. Puhdas parlamentarismi on kaunis teoria ja tehokkuus on hyvästä, mutta vallan järkevä tasapainottaminen loppujen lopuksi vielä parempi.
Miksi sitten olen samaa mieltä myös Aholan kanssa? Siksi, että jos presidentiltä edelleen riisutaan valtaoikeuksia, on minusta hyvinkin aiheellista kysyä, mihin koko virkaa sitten enää tarvitaan. Tällaisessa tilanteessa eduskunnan puhemies tosiaan voisi olla sopiva kansakunnan muodolliseksi ykkösjohtajaksi.
Parlamentarismi on suomalaisen demokratian perusta. Hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta ja eduskunta on puolestaan kansan valitsema.
Mikä rooli presidentillä sitten on tässä kaikessa?? Perustuslain mukaan presidentillä on paljonkin valtaa, vaikka sitä onkin kavennettu Kekkosen ajoista todella paljon. Hallinnon läpinäkyvyyden kannalta presindentin vallan kaventaminen olisi hyvä ratkaisu, mutta kuten Antti kirjoitti, mitä virkaa Presidentillä sitten on kun kaikki valta on mennyt. Sisäpoliittisia valtaoikeuksia olisi syytä kaventaa, mutta ulkopolitiikassa Presidentillä on edelleen oltava rooli muodollisena ykkösjohtajana.
Lähetä kommentti